C-tytöt taistelivat upeasti hopealle HJC-turnauksessa viikonloppuna

Pelicans Sb C-tytöt osallistuivat viikonloppuna Helsinki Junior Challenge 2019-turnaukseen.

Lauantain ensimmäisessä pelissä vastaan tuli LoSB Lohjalta. Ottelun alku oli tytöillä hermostunutta. Pelin edetessä jännitys kuitenkin meni ohi ja Pelicansin pallonhallinta alkoi tuottaa paremmin maalipaikkoja. Pelicansin tytöt voittivat ottelun 3-0.

Toisen pelin vastustaja , oli viime kauden SM-sarjasta tuttu joukkue, GrIFK Kauniaisista. Tämä joukkue voitti SM-pronssia kauden päätteeksi. Pelin taso nousi huomattavasti edellisestä ja tyttömme joutuivat puolustamaan enemmän. GrIFK pääsi kuitenkin tekemään kaksi maalia, voittaen ottelun 2-0.

Päivän viimeinen ottelu nurmijärveläistä SB Prota vastaan alkoi todella nihkeästi. Pro johti ensimmäisen erän jälkeen 0-1, mutta toisesssa erässä pelikaanittaret ryhdistäytyivät, ja ottivat rutiinivoiton 2-1.

Sunnuntain ensimmäisessä pelissä tuli vastaan ruotsalainen Sköndals IK. Ruotsalaiset tarvitsivat voiton tästä pelistä, jotta heillä olisi säilynyt mahdollisuus finaalipaikkaan. Vastustaja tulikin kovasti karvaten päälle maaotteluhengen mukaisesti. Pelicansin pakit avasivat peliä paineesta huolimatta rauhallisesti ja viimeistely oli tehokasta. Erätauolle lähdettiin Pelicansin 2-0 johdossa. Toisen erän alkuun ruotsalaiset saivat kavennuksen aikaan ja pelin tempo vain kasvoi. Ruotsalaiset saivat lopulta tasoituksen kuudella kenttäpelaajalla vain 32 sekuntia ennen pelin päättymistä. Vastustajat jatkoivat kuudella pelaamista ja Pelicansin voittomaali jäi muutaman kymmenen sentin päähän tyhjästä maalista. Peli päättyi lopulta 2-2 tiukan taistelun jälkeen.

Toisen pelin panoksena oli voittajalle finaaliin pääsy. Vastaan tuli Täby FC Ruotsista. Alkuverryttelyissä valmennus mietti oltiinko oikealla kentällä, kun vastustajat näyttivät kooltaan A-tytöiltä. Peli ehti vanheta 53 sekuntia, jolloin ruotsalaiset ohjasivat maalin edestä avausmaalin. Pelicansin joukkue päätti kuitenkin näyttää, ettei fyysinen koko ole välttämättä tärkein ominaisuus salibandyssä. Ottelun tempo oli turnauksen kovin. Katsomossa oli huikea tunnelma `Heja Sverige` vs `Pelicans` huutojen täyttäessä pelikentän. Pelicans tuli erän lopussa tasoihin ja ohikin, vajaan minuutin maalien välein. Erätauolle lähdettiin Pelicansin 2-1 johdossa. Valmennus painotti tytöille liikkeen merkitystä, pallottomana pelaamista ja rohkeaa haastamista. Ruotsalaisilla alkoi yllättäen liike loppua ja tyttömme siirtyivät 3-1 johtoon. Vastustajat pääsivät vielä kaventamaan maalin päähän kolme minuuttia ennen loppua. Loppu oli kuin suurta maaottelua ja kannustus katsomossa oli huikea. Valmennus painotti pitkää pallollista hyökkäystä ruotsalaisten päätyyn. Tytöt noudattivat ohjetta loistavasti ja ruotsalaiset juoksivat perässä yrittäen riistää palloa pois. Kuusi sekuntia ennen pelin loppua, vastustajat saivat sisäänlyönnin ja ottivat maalivahdin pois. Pelikaanittaret kuitenkin kestivät loppuun asti, josta palkinnoksi tuli riemastuttava 3-2 voitto ja finaalipaikka.

Finaalissa vastaan tuli tappioton GrIFK. Vastustaja pääsi helposti kahden maalin johtoon, kun tytöillämme edellinen peli taisi viedä energiat. Pelicansin valmennus otti aikalisän ja jätti fläppitaulut penkille. Ohjeina oli omaan pelaamiseen keskittyminen ja peli-ilon mukaantuominen peliin. Peli tasoittui tämän jälkeen, mutta Pelicans ei juurikaan päässyt hyville maalipaikoille. Toista erää oli pelattu kymmenen minuuttia, kun tytöt kaivoivat viimeisen yrityksen päälle. Tämän ansioista Pelicansin 1-2 kavennus tuli tasan viisi minuuttia ennen loppua. Kaksi sekuntia ennen loppua, tuli viimeinen paikkamme tasoitta peli, mutta GrIFK:n maalivahti sai torjuttua jaloillaan. Pelicansille tappio 1-2 ja hopeamitalit kaulaan.

Yhteenvetona voi sanoa, että hopea oli loistava saavutus uudella joukkueella. Ketjut, pelikaverit ja pelipaikat olivat uusia, mutta tytöt oppivat nopeasti pelaamaan yhdessä. Sunnuntain kovat pelit opettivat mitä pitää tehdä, kun tila ja aika ovat vähissä. Nämä kovatasoiset pelit kehittivät joukkuetta ja nyt tiedetään millä osa-alueilla harjoitellaan entistä enemmän.

Teksti: Jouni Kivinen

Kuva: Kati Töyrylä