Tarkat ohjeet häirintä tai kiusaamistapauksissa :

1.2 Toimintaohjeen tarkoitus Ohjeessa kuvattujen toimintatapojen tarkoituksena on varmistaa ja edistää lasten turvallisuutta vapaaehtoistoiminnassa. Niiden avulla toiminnan järjestäjä voi ehkäistä alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta vaarantavia tekoja ja tapahtumia. Ohjeessa kuvattujen menettelyjen tulee olla käytössä silloin, kun lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta on loukattu. Ongelmia ehkäisevät toiminnan avoimuus ja lasten ja nuorten opastaminen. Lasten pitää tietää, kenen puoleen he voivat kääntyä, jos heidän henkilökohtaista koskemattomuuttaan on loukattu tai heidän mieltään askarruttavat omaan turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvät asiat. Ohjeessa käydään ensin läpi lapsen turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ja esitellään vapaaehtoistehtävien luokittelu. Ohjeen neljäs luku käsittelee lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (408/2014), sekä rikosrekisteriotteen hakemista ja käsittelemistä.

Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen | 4 Lasten turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Toimintaohjeen tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminnan järjestäjät sitoutuvat lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta edistäviin toimintatapoihin. Turvallisuudella ja koskemattomuudella tarkoitetaan tässä sitä, että • lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat • lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan • lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan • lasta suojellaan seksuaalirikoksilta, väkivaltarikollisuudelta, houkuttelulta huumeiden käyttöön ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä. Ohjeessa kuvattujen toimintatapojen avulla • edistetään lasta suojaavan toimintakulttuurin syntymistä, • tuetaan alaikäisten turvallista osallistumista toimintaan sekä • vahvistetaan lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.

2.1 Vapaaehtoistoiminnassa esiintyviä haasteita alaikäisten koskemattomuudelle Lapsille ja nuorille järjestettävässä vapaaehtoistoiminnassa on tavoitteena päihteetön, väkivallaton ja turvallinen ympäristö. Kuitenkin, kuten muutenkin yhteiskunnassa, lapset ja nuoret voivat myös vapaaehtoistoiminnassa joutua alttiiksi kaltoinkohtelulle. Tässä kappaleessa kuvataan vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevan lain tavoitteita myötäillen, mitä tarkoitetaan seksuaalisella häirinnällä ja hyväksikäytöllä. Seksuaalisessa häirinnässä lähtökohtana on aina häirinnän kohteen oma kokemus.

Häirinnän kohteena voivat olla sekä tytöt että pojat.

1 Häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: • nimittely • sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset 1 Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi rangaistussäännös seksuaalisesta häirinnästä. Siinä rangaistaisiin sitä, joka koskettelemalla tai muulla siihen vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta (HE 216/2013).

2 Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen |

5 • seksuaalinen koskettelu, kuten nipistely, suutelu, puristelu • puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet • halventavat ja seksistiset vitsit • toistuvat seksuaalissävytteiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut • seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen Häirintä, syrjintä ja hyväksikäyttö ovat vallan väärinkäyttöä. Vapaaehtoisena toimivan aikuisen suhde lapseen tai nuoreen on useimmiten valtasuhde.

Aikuisen tulee pitäytyä flirtistä ja sukupuolisuuteen kohdistuvista kommenteista, jotka eivät ole hyvien käytöstapojen mukaisia ja joilla voi olla vahingollisia seurauksia lapsen ja nuoren kehitykselle. Häirintää voi tapahtua myös lasten ja nuorten välisissä suhteissa.

Huonoa käytöstä on esimerkiksi panettelu, ”huorittelu”, ”homottelu” tai muu loukkaava nimittely. Aikuisen kasvatustehtävään kuuluu näihin tilanteisiin puuttuminen. Lasten ja nuorten rajat ovat aikuisen vastuulla.

Puuttumattomuus tulkitaan usein äänettömäksi hyväksymiseksi, vaikka se olisikin aikuisen neuvottomuutta tai pelkoa.

Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän tuntee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa vakavasti.

Seksuaalinen häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen.

Lapsi tai nuori ei tiedä, missä sallitun toiminnan rajat kulkevat, eikä hän välttämättä uskalla vastustaa vieraan ihmisen auktoriteettia. Lapselta tai nuorelta ei siis voida edellyttää, että hän osaa tai uskaltaa ilmaista pitävänsä aikuisen käyttäytymistä loukkaavana tai vastenmielisenä.

Ei voida myöskään olettaa, että lapsi pystyisi kieltämään häiritsevän käyttäytymisen. Seksuaalisuus voi olla häpeän, loukkauksen, haavoittuvuuden ja hämmennyksen aluetta.

Siksi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut lapsi ei välttämättä puhu kokemuksistaan eikä kerro niistä myöhemminkään, edes kysyttäessä.

On ensiarvoisen tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tiedostavat mahdolliset ongelmat ja puuttuvat ajoissa tilanteisiin, joissa häirintää tai muuta epätervettä vallankäyttöä on aihetta epäillä. Avoin ja jatkuva, ketään syyttelemätön keskustelukulttuuri on paras suoja ehkäistä epätoivottuja tilanteita.

2.2 Ennaltaehkäisy: Miten varmistaa alaikäisten turvallisuus harrastetoiminnassa? Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä, kuten yhdistys tai urheiluseura, voi varmistaa ennakoivasti alaikäisten turvallisuutta harrastetoiminnassa: a) Luomalla käytännöt alaikäisten turvallisuutta koskevien asioiden käsittelemiseksi • Kootaan yhteen toimenpiteet ja käytännöt, joilla edistetään alaikäisten turvallisuutta. Ohjeistus hyväksytään toiminnan järjestäjän hallituksessa ja se päivitetään aikaajoin. Yhteisesti sovittu ohjeistus ja siihen perehdytys on erityisen tärkeää, kun Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatava t ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen |

6 toimintaan tulee mukaan uusia ihmisiä.

Varmistetaan, että ohjeistus löytyy helposti esimerkiksi toiminnan järjestäjän nettisivuilta.

• Sovitaan, kuka on toiminnan järjestäjän vastuuhenkilö alaikäisten turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi yhdistyksen puheenjohtaja tai joku hallituksen jäsenistä.

• Mietitään etukäteen, miten toimitaan mahdollisen häirintä- tai hyväksikäyttöepäilyn ilmetessä. b) Vahvistamalla häirintää ehkäisevää ilmapiiriä • Mietitään, miten voidaan vahvistaa avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa myös vaikeista asioista pystytään keskustelemaan avoimesti ja jossa lapsille ja nuorille korostetaan, että kaikista asioista voidaan puhua yhdessä. Mietitään yhdessä, millaiset toimintatavat edistävät avoimuutta ja hyviä hallintotapoja.

• Lisätään toiminnassa mukana olevien tietoisuutta häirinnästä ja sitä koskevista toimintaohjeista. Varmistetaan, että ohjeet ja käytännöt ovat kaikkien tiedossa ja helposti saatavilla esimerkiksi netissä.

• Tiedotetaan lasten ja nuorten vanhemmille lasten turvallisuutta koskevista kysymyksistä osana muuta tiedottamista esimerkiksi vanhempaintapaamisissa.

• Varmistetaan, että lapset ja nuoret tietävät, mitä tehdä ja keneen voi olla yhteydessä, jos tuntee oman turvallisuutensa uhatuksi. Seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä puhuminen ei saa olla tabu, vaan yksi keskusteluteema muiden joukossa.

• Mietitään, miten lapset ja nuoret voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja saada oman äänensä kuuluviin. Erilaisia osallisuuden tapoja voivat olla esimerkiksi lasten ja nuorten itsensä laatimat pelisäännöt omalle harrasteryhmälle, kyselyt lapsille ja nuorille tai nuorten toimintaryhmät, joilla on mahdollisuus osallistua yhdistyksen tai muun toiminnan järjestäjän päätöksentekoon. c) Luomalla selkeät käytännöt alaikäisten kanssa toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten rekrytointiin

• Mietitään, miten hoidetaan uusien toimijoiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten, rekrytointi ja perehdyttäminen. Toimijat tulee haastatella ja selvittää heidän taustojaan. Toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin on kirjattava vastuut ja sitoutuminen alaikäisten turvallisuutta koskeviin toimintaohjeisiin.

• Päätetään, otetaanko toimintaperiaatteeksi rikosrekisteriotteen tarkistaminen myös vapaaehtoisilta. d) Lisäämällä toiminnan läpinäkyvyyttä • Suositaan tiimityötä, kun toimitaan alaikäisten kanssa. Pyritään siihen, että ryhmässä on aina vähintään kaksi aikuista, esimerkiksi ohjaamassa harrasteryhmiä tai leirien yövahteina.

• Suositaan avointa toimintaa, johon esimerkiksi vanhemmat pääsevät tutustumaan. Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen | 7 e) Nimeämällä lasten ja nuorten valitsema luottohenkilö

• Annetaan lasten ja nuorten valita luottohenkilö, joka ei ole mukana toiminnan järjestäjän hallinnossa. Tehtävään valitaan siihen soveltuva lasten ja nuorten luottamusta nauttiva vapaaehtoinen, jonka puoleen heidän on helppo kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. f) Kouluttamalla vapaaehtoisia ja keräämällä palautetta

• Järjestetään vapaaehtoisille koulutusta, jossa käsitellään tässä ohjeessa esiin tuotuja asioita ja menettelytapoja. • Kerätään lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan palautetta vapaaehtoistoiminnasta, erityisesti lasten turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvistä asioista.

2.3 Puuttuminen: Mitä sitten, kun häirintää tapahtuu?

Tässä luvussa kuvataan, miten tulee toimia häirintä- tai hyväksikäyttöepäilyjen tai -tapausten ilmaantuessa. On hyvä muistaa, että vastuu asian hoitamisesta on yksin aikuisilla, ei lapsella tai nuorella. a) Varmistetaan, että toiminnassa mukana olevat ovat tietoisia häirintäepäilyjen ja -tapausten varalle luoduista käytännöistä. Ikävissäkin tapauksissa on helpompi edetä, kun toimintatavat on yhteisesti sovittu ja ne ovat kaikkien tiedossa.

On erittäin tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät, keneen he voivat olla yhteydessä. b) Tarkistetaan huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt. Niihin tulee aina suhtautua vakavasti. Vaikka kysymyksessä ei olisikaan vakava epäily hyväksikäytöstä, vaan pikemminkin huoli siitä, että aikuisen tai nuoren käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, siihen tulee puuttua. Toiminnanjärjestäjän tulee olla yhteydessä osapuoliin ja lapsen tai nuoren vanhempiin.

Kun puhutaan sukupuolisesta häirinnästä, puhutaan usein sellaisista tilanteista, joissa ei ole kysymys rikoksesta, vaan asiattomasta käytöksestä.

c) Puututaan rikosepäilyihin välittömästi. Jos on syytä epäillä, että kysymyksessä on rikos eli rikoslaissa mainittu teko, on otettava viipymättä yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen. Toiminnanjärjestäjän tulee olla yhteydessä myös lapsen tai nuoren vanhempiin. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on hänen kasvuympäristössään kohdistunut rikos. Poliisi selvittää, onko tapahtunut rikos, missä olosuhteissa se on tapahtunut ja keitä asia koskee.

d) Hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilannetta ei kannata hoitaa yksin, vaan keskustella heti neuvoa antavan vaitiolovelvollisen ammattiasiantuntijan kanssa. Mahdollisia asiantuntijatahoja ovat kunnan perheneuvola, Sexpo-säätiö, Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen. Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen |

8 e) Toimitaan lasten ja nuorten edun mukaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Huolehditaan, että mahdollinen häirintä tai hyväksikäyttö eivät jatku. Mikäli aikuisen käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, se otetaan puheeksi tämän kanssa välittömästi. Mikäli nuoren käyttäytyminen aikuista kohtaan on epäasiallista, asiaan puututaan heti. Jos kyseessä on vakavampi epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta, heihin otetaan yhteyttä. Jos teko tai sen yritys täyttää rikoslain kuvauksen, ollaan viipymättä yhteydessä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen.

f) Viestitään selvästi ja totuudenmukaisesti. Varmistetaan, että kaikkia osapuolia, mahdollista epäiltyä, uhria ja uhrin vanhempia kuullaan huolellisesti tapahtuneesta. Huolehditaan siitä, että kaikki osapuolet tietävät, miten valituksen tai epäilyn käsittely etenee toiminnan järjestäjän organisaatiossa ja miten toiminnan järjestäjä on reagoinut asiaan, esimerkiksi tehnyt ilmoituksen lastensuojeluun tai poliisille. Ulospäin viestittäessä huolehditaan sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta

Kiusaamista ja epäasiallista käytöstä ennalta ehkäistään seurassamme joukkueen itse laatimilla pelisäännöillä.

SEURAN LISÄOHJE HARRASTAJILLE JA HARRASTAJIEN VANHEMMILLE:

Jos kohtaat tai havaitset kiusaamista tai epäasiallista käyttäytymistä ole yhteydessä joukkueen valmentajiin tai joukkueenjohtajiin. Voit olla myös suoraan yhteydessä seuran valmennuspäällikköön tai junioripäällikköön. Voit ilmoittaa näistä asioista myös nimettömänä.

Kaikki asiat käsitellään asianosaisten kanssa luottamuksella.

OHJE TOIMIHENKILÖILLE:

Jos havaitset tai sinulle ilmoitetaan joukkueen sisällä tapahtuneesta kiusaamisesta tai epäasiallisesta käytöksestä, etene seuran toimintamallin mukaan. Ole tarvittaessa yhteydessä seuran valmennuspäällikköön tai junioripäällikköön.

SEURAN TOIMINTAMALLI:

1. Joukkueen toimihenkilöiden ja asianosaisten kanssa käydään keskustelu, jossa sovitaan tulevasta toiminnasta. Tarvittaessa pyydetään anteeksi ja tehdään lupaukset kiusaamisen tai epäasiallisen käyttäytymisen lopettamiseen liittyen.

2. Jos kiusaaminen tai epäasiallinen toiminta jatkuu keskustelusta huolimatta, otetaan valmennus- tai junioripäällikkö mukaan selvittämiseen. Tässä palaverissa sovitaan mahdollisesta muista toimenpiteistä.

Tapausten selvittely kirjataan aina ja kirjauksesta pitää löytyä: ¤ tapahtuman sisältö ¤ päivämäärä ¤ ketkä ovat olleet mukana selvittelyssä ¤ osapuolten nimet, jos on tiedossa

3. Mikäli kiusaaminen tai epäasiallinen toiminta ei näistä toimenpiteistä huolimatta lopu, etenemme näiden vaiheiden mukaisesti:

Selvitämme asiaa ja palaamme asiaan sovittuun ajankohtaan mennessä. Seurassa sovitaan, että ketkä jatkaa asian käsittelyä. Tavoitteena on löytää mahdollisimman puolueettomat käsittelijät. Tarvittaessa hankimme ulkopuolista apua asian käsittelyyn.

Arvioidaan rikos- ja lastensuojeluilmoituksen tarve Arvioidaan yhdessä asiaankuuluvien tahojen kanssa, onko kyseessä laiton toiminta vai seurassa itse selvitettävä tapaus. Jos huoli herää ala-ikäisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, on perusteltua tehdä lastensuojeluilmoitus.

Osapuolten kuuleminen, kun ei ole syytä epäillä rikosta. Kaikilla osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi. Nämä kuulemiset kirjataan ylös ja kuullut henkilöt saavat mahdollisuuden lukea heistä kirjatut tiedot kuulemisen jälkeen. Kirjauksiin merkitään seuraavat asiat:

· ketä on kuultu

· milloin

· ketkä ovat olleet paikalla kuulemisten sisältö

· mitä on sovittu jatkosta

Osapuolia kuullaan luottamuksellisesti. Kun kuullaan ala-ikäisiä, vanhempia informoidaan ja heiltä pyydetään lupa, sekä annetaan heille mahdollisuus olla mukana kuulemisessa. Vanhempia informoidaan jälkikäteen, mistä on puhuttu, ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Tehdään päätös jatkotoimenpiteistä. Kaikessa toiminnassa ensisijaisena meillä on lapsen tai nuoren etu. Kurinpidollisista toimenpiteistä erityisesti koskien valmentajia tai muita aikuisia, päättää seuran hallitus. Informoimme kaikista häirintä- ja väkivaltatapauksista seuran hallitusta.

Päätöksestä informoidaan asiaankuuluvia henkilöitä. Jos valitus tai huoli on tullut suoraan yksityishenkilöltä, esimerkiksi vanhemmalta tai urheilevalta nuorelta, kerrotaan hänelle valitusprosessin etenemisestä ja ratkaisuista perusteluineen. Jos valitus on tullut lajiliitosta, toimitetaan raportti selvityksestä lajiliitolle.